Ennenkuin jatkamme yhdistyksemme historiaa tutkimaan, käymme läpi kuluneen ajanjakson yleisimpiä kuulolaitetyyppejä.

Vuosina 2006–2015 ylivoimaisesti yleisin kuulolaitetyyppi oli korvantauskoje (Behind-the-Ear, BTE), ja tarkemmin sen alatyypeistä RIC-koje (Receiver-in-Canal / Receiver-in-the-Ear, ”kuuloke korvakäytävässä”).

Juuri vuosien 2006–2015 aikana kuulolaitealalla tapahtui merkittävä murros, jossa uusi RIC-teknologia syrjäytti aiemmin suositut perinteiset paksun letkun korvantauskojeet ja korvakäytävän sisään rakennettavat laitteet

RIC-tyypin kuulokoje ohuella johdolla. Lähde: ReSound

Kuuloasiat ja toimintaympäristö murroksessa

Eliniän noustessa niin sanottu ikäkuulo on melun ohella muodostunut suurimmaksi kuulovammaisryhmäksi. Samalla kuulolaitteet ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet.

Samaan aikaan hieno kuulokeskusverkostomme on kuitenkin supistumassa:

  • Toimintaa on ulkoistettu maahantuojille.

  • Valintatilanteessa kojevalikoima ei ole enää yhtä laaja kuin ennen ”hyvinä aikoina”.

  • Myös sosiaaliturvan leikkaukset saattavat koskea kuulovammaisia.

Yhdistyksen nimi ja sen vaiheet

Yhdistyksen nimi on vuosien varrella mukautunut aikaan:

  • 10.11.1975: Keski-Uusimaan Kuulonhuoltoyhdistys ry

    Nimi aiheutti heti alussa päänvaivaa: toisaalta Keski-Uusimaa-sanan taivuttamisen vuoksi ja toisaalta siksi, että paikkakunnalla ilmestyi samanniminen sanomalehti, minkä tiimoilta käytiin hieman sananvaihtoa.

  • 1.1.1994: Keski-Uudenmaan Kuulonhuolto ry

  • 1.1.2011 alkaen: Keski-Uudenmaan Kuulo ry

    Hektisenä aikana pitkät nimet koettiin vaivalloisiksi, ja samalla haluttiin eroon sanoista ”huono” ja ”huolto”. Mikähän sana seuraavaksi poistetaan?

Jäsenmäärän kehitys

Yhdistyksen perustamiskokouksessa oli läsnä 34 henkilöä, jotka luultavasti kaikki liittyivät heti jäseniksi.

  • 31.12.2005: 400 jäsentä

  • 8.9.2015: 842 jäsentä

Vuosina 2006–2015 jäsenmäärä enemmän kuin kaksinkertaistui. Syinä kasvuun ovat olleet ikäkuulon lisääntyminen, kojeiden yleistyminen sekä yhdistyksen vilkas ja aktiivinen toiminta. Puheenjohtaja Olavi Taipaleen sanoin: meidän tulisi olla suurin ja kaunein.

Toimialue ja kokoontumistilat

Yhdistyksellä ei ole omia toimitiloja, mutta laajaan toimialueeseen kuuluu useampi kunta: Järvenpää, Kerava, Tuusula sekä osia Sipoosta ja Nurmijärveltä. Kunnista on aina järjestynyt kokoontumistiloja:

  • Järvenpää: Myllytien työ- ja toimintakeskus

  • Kerava: Viertolan tilat

  • Tuusula: Mäntymäen tilat, josta yhdistys on saanut käyttöönsä myös lukollisen kaapin

Toiminta ja edunvalvonta

Kuulolähipalvelu

Kuulolähipalvelu on arvokasta vapaaehtoistyötä, jota ei voida odottaa yhteiskunnan taholta. Toiminnassa opastetaan kojeen käytössä ja huollossa, neuvotaan apuvälineiden hankinnassa ja ohjataan tarvittaessa lääkäriin tai korjauksiin – ennen kaikkea ollaan läsnä ystävänä. Vuosittain asiakaskäyntejä on keskimäärin noin 950.

Toiminta alkoi vuonna 1992 Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa pioneereinaan Raili Aho, Elsa Ketola ja Lea Luukkonen. Myöhemmin toiminta on laajentunut useille paikkakunnille:

  • Järvenpää: Vastuualue kuulunut alusta asti Elsa Ketolalle.

  • Kerava: Pääasiallisina toimijoina Raili Aho, Marie Ristimäki ja Olavi Taipale.

  • Tuusula (Hyrylä, Jokela, Kellokoski): Hyrylän terveyskeskuksessa toimi tuloksellisesti Marqita Winqvist (2004–2012). Tunteja jatkaa Raija Lehikoinen.

  • Nurmijärvi & Klaukkala: Pirjo Wallenius aloitti Klaukkalassa 2005. Marjatta ja Aulis Tuominen toimivat Nurmijärvellä ja Klaukkalassa 2006 alkaen; heidän jälkeensä Klaukkalaan tulivat Riitta ja Pentti Siikjärvi (2012). Nurmijärvellä tunteja pitää Raija Lehikoinen.

  • Sipoo: Anneli Merikallio aloitti toiminnan 2006. Vuodesta 2012 tunteja ovat vetäneet Tellervo Hakkari, Jorma Räikkönen ja Risto Pietilä.

Kuulolähipalvelu, edunvalvonta, virkistys- ja harrastustoiminta

  • Kuulolähettipalvelu: Tuoreimpana toimintamuotona yhdistyksen edustajan Ari Haapasen voi kutsua kotiin opastamaan apuvälineiden käytössä (esim. TV:n tekstitysten löytämisessä).

  • Vaikuttamistyö: Yhdistyksellä on edustajat Järvenpään, Keravan, Sipoon ja Tuusulan vammaisneuvostoissa.

  • Esteettömyyshaasteet: Induktiosilmukat eivät edelleenkään kuulu kuulovammaisten arkipäivään useimmissa julkisissa tiloissa, kuten kirkoissa tai teattereissa – kyse lienee sekä tekniikasta että asenteista.

Valistuksen rinnalla yhdistys järjestää runsaasti virkistystoimintaa:

  • Matkat ja retket: Idässä on käyty kahdesti Viipurissa ja Pietarissa sekä Laatokan Karjalassa. Etelässä on kierretty Viron saaria, tutustuttu Latviaan ja kylvetty Pärnussa. Kotimaassa kohteina ovat olleet mm. Suuri ja Pieni Postitie, Lappeenranta, Verlan tehdasmuseo, Tampere sekä Hyrsylän mutka.

  • Tapahtumat: Pikkujoulu-, isänpäivä- ja kuutamoristeilyt, talvipäivä- ja naistenpäiväriehat, tanssit, karaoket sekä teatterikäynnit.

  • Liikunta: Boccia-pelit aloitettiin 2012, keilaus 2013 ja uusimpana frisbeegolf, jota Jorma Räikkönen alkoi vetää 2015.

Viestintä, talous ja hankinnat

  • Kuulolla-lehti: Alkuaikojen konekirjoitusliuskoista nykyaikaiseksi julkaisuksi kasvanut lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Päätoimittajina toimivat Kaisa Venho ja Olavi Taipale.

  • Verkko ja some: Kotisivuja toimittaa Kaisa Venho, ja Facebook-sivusta vastaa Jussi Vänskä.

Yhdistyksen vuotuiset toimintakulut ovat keskimäärin noin 20 000 euroa.

  • Tulonlähteet: Jäsenmaksut, myyjäiset, paristomyynti, vaalivuosien vaalikeräykset sekä kuntien kasvaneet toiminta-avustukset.

  • Tukijat: Saaran Koti -säätiö (Kuulolla-lehden painatus- ja postituskulut) sekä Kuulon Tuki ry (kuulolähipalvelun matkakulut).

  • Laitteet: Uusi induktiosilmukka hankittiin vuonna 2005 (jo kolmas yhdistyksen historiassa) ja kokoustilanteita varten ryhmäkuuntelulaite vuonna 2012.

Hallinto ja toimihenkilöt (2006–2015)

  • Puheenjohtajat: Kaisa Venho (2006–2008), Olavi Taipale (2009–2015)

  • Varapuheenjohtajat: Olavi Taipale (2006–2008), Raija Lehikoinen (2009–2014), Jorma Räikkönen (2015, hallituksessa 2014)

  • Sihteerit: Anna-Liisa Lampio (2006–2008, 2014), Markku Aho (2009–2010), Marie Ristimäki (2011–2013), Arja Virolainen (2015)

  • Rahastonhoitajat: Jorma Venho (2006–2009), Kaisa Venho (2010–2015)

  • Jäsenkirjurit: Kaisa Venho (2006), Olavi Taipale (2007–2015)

Muut hallituksen varsinaiset jäsenet:

  • Esko Kajamäki (2006)

  • Hilma Koskela (2006–2008). varajäsen 2009–2015)

  • Jussi Vänskä (2007–2008),

  • Elsa Ketola (2009–2015)

  • Salme Taipale (2009–2011)

  • Marjatta Kujala (2012–2013)

  • Salme Soosalu (2012–2013)

  • Kaisa Venho (2012–2015)

  • Erkki Jokela (2014–2015)

  • Arvo Taskinen (2015)

Myönnetyt ansiomerkit

  • 2005

    • Kultainen: Anna-Liisa Lampio

    • Hopeinen: Raili Aho, Elsa Ketola, Lea Luukkonen, Oili Pigg, Pirjo Teräsvuori, Jorma Venho

    • Pronssinen: Hilma Koskela

  • 2012

    • Kultainen: Raili Aho

    • Hopeinen: Markku Aho, Aino Heikkilä, Hilma Koskela, Anneli Merikallio, Kaisa Venho

    • Pronssinen: Marjatta ja Aulis Tuominen, Olavi Taipale, Marqita Winqvist

2013

  • Kultainen: Elsa Ketola, Jorma Venho

  • Pronssinen: Raija Lehikoinen

2015 (40-vuotisjuhla 7.11.2015, Keravan Viertola)

  • Hopeinen: Tellervo Hakkari, Olavi Koskela

  • Pronssinen: Marie Ristimäki, Riitta Siikjärvi, Pentti Siikjärvi

Teksti: Anna-Liisa Lampio

Tekoälyavusteinen selkokieli: Petri Virolainen